Assisin pienessä kaupungissa vuonna 1181 syntynyt Franciscus on jäänyt kirkkohistoriaan yhtenä suurimmista läntisen kirkon pyhistä. Historia on tehnyt hänestä suuren ja mahtavan, vaikka hänen sanomassaan oli paljon päinvastaista. Poverello eli ”pieni köyhä” (joksi Assisin Pyhää Franciscusta myös kutsutaan) oli sanomaltaan ja persoonaltaan jotain tyystin toisenlaista kuin vaikutuksesta ja asemasta kristillisessä perinteessä voisi päätellä. Mutta ehkä juuri hänen kauttaan avautuu myös jotain kristinuskon paradoksaalisuudesta.

Franciscus oli eläessään vastakohtien mies ja uskonelämässään todellinen radikaali. Hänen spiritualiteettinsa nivoutui voimakkaasti köyhyyden ja rikkauden ristiriitoihin, suuruuden ja vähäisyyden hengelliseen paradoksiin. Hän itse hylkäsi kauppiassukunsa isien perinnön ja ilmoitti isäkseen vain Jumalan. Äidikseen hän hyväksyi vain äitikirkon ja rakastetukseen köyhyyden eli ”Madonna Povertan”. Hän näki tehtäväkseen kirkon ”korjaamisen”, viedä eteenpäin ”suuren Kuninkaan sanaa” ja lopulta evankelisen köyhyyden innoittajana hänestä tuli seuraajiensa Assisin katumuksenharjoittajien johtaja ja viimein laajan Vähäisten veljien (Ordo Fratrum Minorum, Fransiskaanit) sääntökunnan isä.

Fransiskaaninen hengellisyys on pyhän Fransiskuksen esimerkin seuraamista. Se liittyy köyhyyden, vähäisyyden, oikeudenmukaisuuden, rauhan ja ilon periaatteisiin. Mukana on myös syvä rukouksen ja palvelun ulottuvuus.

Suomessa fransiskaaneja toimii luterilaisessa ja katolisessa kirkossa.

Luterilaisen kirkon fransiskaaniyhteisö:

Tertiäärifransiskaanit (Third Society of Saint Francis)
toimii anglikaanisen kirkon yhteydessä. Nettisivut http://tssf.fi

Roomalais-katoliset fransiskaaniyhteisöt Suomessa:

Fransiskaaninen San Damianon Osuuskunta http://www.sandamiano.fi
Fransiskaanimaallikot
http://fransiskaanimaallikot.blogspot.fi/